Jos mä oon oikee, miks kadulla mun läpi kävellään

Sä oot kuin vettä kämmenellä 

Valut pois, en otetta saa 

Niin kuin vettä kämmenellä 

valut virtaan 

Mun käsist tyhjään 

ilmaa, on vain tyhjää ilmaa

 Hetken koitin pitää kii 

mut alan muuttuu minäkin 

Ja muisto sama sust ei oo 

kun ennen, ei se tarvii puhujaa 

Pakottaa luopumaan

En saa mun ajatuksia kasaan, ja tahtoisin vaan takaisin. Pelkään että meen rikki, melkein yhtä paljon kuin sitä että rikkoisin sut. Ja vaikken mä mitään millekkään voi, ja mun pitää antaa asioitten vaan mennä eteenpäin ja katsoa mitä tapahtuu. En pysty. 

biisin sanat: PistePiste - Vettä kämmenellä

In the end, as you fade into the night

Hups, kahen viikon postaustauko taaaas vaihteeks. Nää kaks viikkoo on ollu niin täynnä kaikkee, kaks maailman mahtavinta keikkaa ja ah ♥ Black Veil Brides Helsingin Nosturissa 26.11 ja Reckless Love samassa paikassa 29.11. Aattelin tehä noista joko erilliset, tai yhteisen keikkapostauksen vielä tässä joku päivä, viimestään viikonloppuna! Sen vaan sanon että oli oikeesti taas ehkä parasta :3

Oon tässä viimesen vähän yli viikon aikana viettäny ihan liikaa aikaa Helsingissä. Keikkojen yhteydessä ja nyt sunnuntaista tiistaihin olin taas osastolla. En oo varma oonko täällä sitä ees ikinä maininnut, mutta mulle on tehty sydämensiirto vuonna 2011, ja sen takia käyn aika usein edelleen kontrolleissa sairaalassa. Oon aina vihannu sairaaloita (vaikkei niistä nyt kukaan varmaan hirveemmin tykkää), ja tän kahen vuoden aikana mun kammo on vaan vahvistunu koko ajan. Tää kerta ei tosiaan ollu mikään poikkeus, yhtä paniikkia oikeestaan koko aika. Mut selvisin sieltä, taas kerran ja kaikki on kunnossa :---) Tää lapsesta asti alkanu sairaalakierre on syy siihen miks oon aina vihannu Helsinkiä, enkä oikeestaan edelleenkään osaa sietää sitä kaupunkia tai niin mä ainakin edelleen kaikille väitän.

 

 hehe naurakaa, emominä 2011

Mä oon oikeesti niin materialisti kun vaan voi kukaan olla. Aina, ku mun tilille tulee rahaa mun on pakko päästä heti käyttämään se. Mielellään kaikki. Onneks osaan ees sen verran vielä pitää järkeä itessäni, et piilotan aina jonkun verran loppukuuta varten, ettei tarvii itkee ku ei saa enää ees maitopurkkia kaupasta...en myönnä et näin olis joskus ehkä käyny. Nyt kuitenki mukaan ei tarttunu kauheemmin mitään turhaa, uutta hiusväriä ja maailman ihanimmalle kummitytölle joululahja ♥ Kai te muuten ymmärrätte sen onnellisuuden tunteen, kun kahvipurkki on täynnä?

 mikä toi mun käsi on molemmissa kuvissa.. 

Meillä vaihtu maanantaina jakso koulussa, ja semisti stressaa se et mulla on vielä muutama juttu viime jakson tarjoilukurssilta hoitamatta.. Toisen niistä jätin ihan omalla päätöksellä myöhemmäks, ja sen suorittamisessa mulla ei oikeestaan ookkaan ongelmaa. Eniten vituttaa se, että mulla on tossa pöydällä vieressä ihan pieni moniste missä on muutama liian helppo kysymys mihin mun pitäis vastata. Enkä tietenkään voi saada aikaseks tehä sitä loppuun, saatika palauttaa sille opettajalle huomena jolloin oon sen luvannu viedä. Joskus ois kiva saada jotain aikaseks (eikä aina vaan valittaa tästä kaikesta tänne). Nyt meillä on attojakso menossa, ehkä tää on ihan hyvä et saa välillä vähän rentoutuu. Ei vaan oo ihan mua varten se joka päivänen istuminen, mut pakkohan nääki on suorittaa. Tajusin just ku kirjotin tota lausetta, että millähän logiikalla mä olin vaihtamassa lukioon alkusyksystä..? 

Huomisesta tulee toivottavasti hyvä päivä, koulun jälkeen meen kaverin malliks sen päättötyö-harjotuksiin(? :DD) ja illalla meillä on koulun järjestämät pikkujoulut Kruununmyllyllä. Kauheet paineet mennä hienoon ravintolaan syömään ku en koskaan osaa näyttää tarpeeks siistiltä.. :D Sen jälkeen lähen sit Tampereelle viettään pitkää viikonloppua, eristyksiin äitin kanssa. 

Tulipas tästä jotenki tosi pitkä postaus mun kirjottamaks..:D enää muuten 20 päivää jouluun, alan olla jo ihan fiiliksissä! Ja hei tosi kiva huomata et lukijoita on taas tullu lisää, ootte ihania :3

It's the flavour of your faith, the bittersweet pill to take

Kun on yksin sitä miettii omaa ihmisyyttään,
Ollako paha ihan hyvää hyvyyttään.
Voit dokaa joka tilin, ketä siitä voi syyttää
Tai hyppää suoraan katolta ja tutkii syvyyttään

Ja vielä joskus taivaanlaivaan mä vaivatta daivaan,
Mutta tänään kaiken paskan tieltä pois raivaan
Ja nautin mun elämästä,
Tästä jäätävän lyhyestä

 

Hassuja päivä. Silleen oikeesti, ihan tosi outoja. Oon ollu tulossa kipeeks nyt viimesen ikuisuuden ja nyt alkaa olla oikeesti aika kuolemafiilis, vihaan flunssaa.. Mun ajatukset ei mahdu enää pään sisään, vaikkei mulla oikeestaan edes olis mitään mitä pitäis ajatella. Mulla on oikeesti ihan liikaa aikaa itelleni ja ajatuksilleni. Liikaa aikaa itelleni silleen, huonolla tavalla. Kuulostaa tyhmältä mut koittakaa jooko ymmärtää. Kaikille tapahtuu paljon, hyviä ja huonoja juttuja, enkä meinaa pysyä enää ees mukana. Joskus oon ihan ilonen siitä et mulla on toisinaan näinkin tylsä elämä.

Meillä oli koululla viime viikolla kaks iltaravintolaa, ja olin tarjoilijana molemmissa. Niitten kahen illan aikana tosiaanki vahvistu ajatus siitä, et olis pitäny alkaa opiskelemaan tarjoilijaks eikä kokiks sillon viime syksynä. No, ei voi mitää. Ainaki tiiän et ens vuonna erikoistun silti baaripuolelle, uskon et se ois oikeesti sellasta duunia mitä jaksaisin ja haluisinki tehä. 

Olin viikonlopun yksinäni kotona, halusin vähän aikaa ihan vaan itelleni. Tarkotuksena oli kans tehä koulujuttuja valmiiks, en oikeestaan saanu melkein mitään aikaseks. Nyt mulla alkaa vaan olla ihan tosissaan kiire tän kaiken kans, alle viikko aikaa ja en oo lähelläkään puolväliä.. Pitäs saada jostain jonkulaist motivaatioo, tosiaankin silti haluisin tän kurssin läpi. Eiköhän se ehkä viimestään viikonloppuna siinä viimehetken paniikissa valmistu...toivottavasti.

Huomenna pitäis mennä taas terkkarille jonotteleen, haluisin viimeinki saada ees jonkunpitusen saikun tän olon takia. Ihan vaan tää flunssaki, mut en kestä mun ajatuksia ja oloja. Pakko päästä oikeesti rauhottuun ees muutamaks päiväks, romahdan kohta taas muuten täysin, ja sitä en tosiaan haluu. Eikä sitä jaksa kukaan muukaan. Oon ollu muutaman viikon oikeesti ihan yllättävän hyvillä fiiliksillä, en tiiä onko muut sitä huomannu mut itestä on ainaki tuntunu paremmalta. Ei nyt silleen oikeesti hyvältähyvältä, ei siltä et mä olisin oikeesti onnellinen. Mut paremmalta. Ja mun mittakaavas se on oikeesti jo aika paljon.

Her heart wont turn to stone

Hihhulihei, miks oon hereillä? Mulla alkaa koulu vasta kolmelta iltaravintolan takia, ja tietenki ku kerranki oikeesti saisin nukkua ni oon ollu hereillä enemmän ja vähemmän seittemästä asti :--) semisti pelottaa mitä tästä illasta tulee, joku fiksu on päättäny että mut laitetaan tarjoilemaan... Suosittelisin sadetakkei kaikille asiakkaille mun lähellä.

♥ mau

Fiilikset on menny eilen ja tänään niin vuoristorataa, etten enää tiiä missä mennään. Tai menen, kuitenki. Vituttaa ihan pienetki asiat, en pysty ees kattomaan tiettyjä ihmisiä silmiin, oikeestaan ees aattelemaan sitä et joudun näkemään niitä. Kukaan niistä ei oo mulle edes mitään tehny, mulle on varmaan kehittymässä jonkun suuntanen asennevamma tätä maailmaa kohtaan. 

 

Mulla on myös hirvee ikävä tiettyjä asioita mun menneisyydessä. Tiettyjä aikoja ja asioita ihan tästä läheltä, ja sit taas ihan vuosien takaa. Tiedän etten mitään niistä saa enää takaisin, ja osittain se on vaa ihan helvetin hyvä. Tiiän että vaik kaipaan takas niihin paikkoihin, ja kaipaan niitä ihmisiä siellä ja silloin, satuttaisin itteeni vaan niin paljon enemmän jos alottaisin sen paskan taas. Eikä mikään ois enää lähelläkään sitä mitä ennen. Osittain voin syyttää siitä vaan itteeni, et asiat sillon muutama vuosi sitten meni niinku meni, mut joskus käy näin. Muutamalta haluisin pyytää tätä kaikkee paskaa anteeks, ennen ku on liian myöhästä. Mä en vaan tiedä että onko musta siihen, ehkä koskaan.. 

Haluisin niin paljon takaisin tiettyihin päiviin viime kesänä. Haluisin et asiat vois olla parin ihmisen kanssa ees jotain sinne päin, kun ne silloin oli. Joidenkin kanssa kaikki on nyt paljon paremmin kun sillon, ja oon tosi kiitollinen siitä ♥ Viimekesään mahtu muutama sellanen hetki, mitä en koskaan vaihtais mihinkään, ja jotka tulee säilymään mun muistoissa aina, vaikka tapahtuis mitä. Mä luulen että mua myöhemmin hävettää kun joku näistä ihmisistä tulee mulle sanomaan taas että ''hei, luinko just itestäni sun blogista..?'', mut ei voi mitään. En mä tähänkään kaikkea pysty kertomaan, mut suoraan vielä vähemmän.

 

 Avaan ikkunan
hengitän sisään maisemaa,
niin täydellistä, että pelottaa
Pelkään, että aika ajaa meidät erilleen
Mitä sitten teen,
mitä sitten teen?
Eikä ajatella sitä kuka on kenenkin,
että meillä kaikilla on kotikin
Toisilla on joku, joka siellä odottaa
Nyt ei kukaan muista,
eikä tahdokaan

 

Loving you dont meen a thing, for me it's just another sin

Hassua miten samaan päivään voi mahtua niin paljon paskaa, ja silti se on loppujenlopuks yks parhaista pitkään aikaan. Tai ehkä jopa ikinä. Viime yönä en saanu unta kun ehkä puol tuntia, tietyistä syistä joita en vielä ala sen enempää purkaa. Sen vaan sanon, että mä en jaksa ymmärtää ihmisiä, jotka luulee saavuttavansa jotain olemalla jotain ihan muuta kun oikeesti on. 

Viimeks eilen mun facebookista sai taas lukee siitä miten oikeen tosi paljon rakastan tätä asuntolaelämää....not. Laitoin siinä sit vihapäissäni asuntohakemuksia menemään, ja ette arvaa kuin paljo järkytyininnostuinpelästyin äsken ku avasin sähköpostin, ja luin että oon saanu kämpän. Eli siis jos vaan saan kaiken järjestykseen, ni enää kolme viikkoo tätä paskaa ja pääsen viimeinkin pois! Toi kämppä ois ihan keskustassa, aika pieni kyllä mut ei sillä oo mitään väliä. Oon liian innoissani!

Loppukuusta ja ens kuun ihan alussa ois tulossa keikkoja mistä oon kans ihan fiiliksissä. Tän kuun lopussa taas kerran Reckless Love, jos nyt vaan millään saan sen onnistumaan, ja ens kuun neljäs sit Santa Cruz ! ♥ Viikot sais mennä nopeemmin, en kestä tätä ku mitään ei tapahdu. Tai no tapahtuu, mutmut.. nojoo. Oon vaikee.

 Kaivelin mun kameraa, toi ensimmäinen on ihan alkukesästä... Tahdon takaisin ;_;

ja pakollinen omanaaamakasa. anteeks.

 niin ja tuo viimenne, joskus oli pileet :---D suttunen etukamera, mut nauratti.

 

Ens viikolla aattelin tehä MyDay-postausta, kunhan vaan muistan pitää kameran mukana ja kuvailla. :D ja sit oon miettiny kans tehä kuvista tai kysymyksistä before i die-postausta. Ja edelleen jos on jotain mistä haluutte lukee ni ehdotelkaa :3

You got me flying higher than ever before

Mulla on taas postailu jääny, täs on tapahtunu niin paljon kaikkee. Viime aikoina onneks lähinnä positiivisia asioita, ja just nyt oon oikeesti onnellisempi ku pitkiin aikoihin (:

Koulu on alkanu mennä pikkuhiljaa niin ku pitääkin, oon jopa oikeesti käyny sielä. Ja saanu jotain tehtyäkin. Tääkin johtuu aika pitkälti varmaan siitä, et oon viime viikkoina oikeesti saanu nukuttuu kunnolla melkeimpä joka yö, ekaa kertaa kuukausiin. Nyt viel ku saisin noi muutamat isommat tehtävät tehtyä loppuun ja kunnolla, nii voisin oikeesti olla ylpee itestäni.

Viikonloppuna olin laivalla ihan maailman parhaassa seurassa. Parhaat bileet ja parhaat bändit, oon niin fiiliksissä edelleen!! Näin Santa Cruzin nyt kolmannen kerran, ja joka kerta ne vaan paranee. Nyt vielä ku tuli enemmänki juteltuu jätkien kanssa ni en voi sanoo muuta, ku et täydellisyyttä :3 Reckless Lovelta tais olla mun 15 keikka, enkä tosiaan voi muuta ku kiittää jätkiä ♥ Yks parhaista keikoista, uudet biisit kuulosti livenä niin paljo paremmilta ku levyltä.

Haluisin niin paljon lisää kuvia viikonlopulta, mut omia kuvia mulla ei oo ja muut on vähä sitä luokkaa etten kehtaa julkasta..alkoholilla saatto olla vähän osuutta :D mut kivaa oli ja seura oli parasta, koska vaan uusiks ♥

You led the game, I followed

Mä en ymmärrä miten saat mussa aikaan tän kaiken. Ne bändit, ne kappaleet, ne sanat jotka ennen täytti mun päivät, illat ja mielen. Sä olet tuhonnut ne multa. Kuulen sanankin joka muistuttaa mua susta, ja mun tekee mieli romahtaa. En kestä sitä että tiedän liikaa ja silti elän jatkuvassa epätietoisuudessa sua kohtaan. Musta ei oo siihen mitä sä luulet mun haluavan, enkä haluaisikaan että musta on. Mä en voi enää ehkä ikinä katsoa merelle ilman että luulen sun olevan siinä. Haluan vaan kaiken takaisin siihen, miten se oli kauan sitten. Ehkä jopa siihen kun en edes tuntenut sua. Tiedän sun lukevan tämän, vaikket luultavasti ymmärräkkään että kyse on susta, et varmaan uskoisi mun ajatuksia edes todeksi jos tietäisit. Ja se on varmaan ihan hyvä. En kestä ajatusta menettämisestä, oot mulle tärkee, ehkä edelleenki vähän liian tärkeä. Haluan vaan tän olon, nää liian epämääräiset sanat ja ajatukset pois mun sisältä, kai mä toivon tän jotenkin lohduttavan ja antavan mulle voimaa viimeinkin sanoa sulle ne asiat mitä mun pään sisällä on jo liian kauan liikkunut. Kaipaan liian usein sun lähelle, ja silti samaan aikaan haluan niin kauas kuin vain koskaan voisin päästä. Eikä tässä oo kyse rakkaudesta, eikä vihasta. En enää tiedä mistä, ehkä se ei koskaan ollut kumpaakaan. Tunne on valhetta, pitäis oppia ajattelemaan järjellä.

Dont need a reason, and I wont tell you why

Kipeenä on ihan jees, mansikkateetä ja kooma. Oon käyttäny tänään ihan liikaa rahaa, mut ei se haittaa koska materialismionnellisuus. Ja parhaassa seurassa, mulla on maailman paras ystävä. ♥ Oon oikeesti ostanu varmaan sata pakettia teetä, mut ei se haittaa. Nyt on talvi ja mä saan fiilistellä :3

siinä jotain pientä mitä tuli ostettua, toi lila kajali on unelma ♥ 

ja viimeinki kunnon punanen väri!

 tän löysin kirpparilta, rakastuin. tähänkin.

Haluisin jo omaan kotiin. Semmoseen söpöön pieneen yksiöön missä on yks vihree seinä ja kivoja tauluja, iso sänky ja punanen kahvinkeitin. Ja parveke mihin voi laittaa riippukeinun. En millään jaksais oottaa enää ens kesään asti, hajoo pää täs laitoksessa. En kestä näitä rajoja täälä. Onneks on sentää maailman ihanin kämppis ♥

Heittäkää mulle hei jotain postausehdotuksia, nää mun blogaukset on vaan pelkkää turhaa höpötystä aina vaan :D !

Will you swear on your life, that no one will cry at my funeral?

Oon koittanu kirjotella tänne nyt oikeestaan joka päivä. Ois jotenki kauheesti sanottavaa, ja silti tuntuu etten saa mitään ulos. Tän parin viikon aikana on taas tapahtunu niin paljon kaikkee sellasta, mikä on saanu mun pään liian sekasin etten taas oikeen tiedä miten olla. Ihmiset on ollu mulle liian ihania, ja tuntuu etten ansaitse sellasta kohtelua mitä muutamilta oon saanut. Haluisin pystyä taas olemaan se kuka mä oikeesti olen, tää repii mut pian liian pieniin paloihin.

''Tahtoisin olla se joka, olin silloin

kun kuollakseni halusin

tulla sellaiseksi kuin nyt olen''

Jos mä saisin päättää, mun elämässä ei varmaan koskaan olis muuta kuin kahvia, ystäviä ja Supernaturalia. Oikeesti. Oon taas liian koukussa tohon sarjaan, asdfghjkl. Viikonloppu meni aikalailla just noissa merkeissä, hihi. Lauantaina näin pitkästä aikaa muutamaa ihanaa, viime kerrasta oli ihan liikaa aikaa ja siinä päivän aikana tajusin miten kova ikävä mulla oikeesti oli! ♥ Alkuviikosta tulinki sit kotiin koska syysloma, ja en ihan oikeesti oo _ikuisuuteen_ ollu näin montaa päivää putkeen äitin luona. Maanantaina sain onneks Iipankin pitkästä aikaa mukaan, ja siinä meni ne pari ekaa päivää ehkä liianki nopeesti. ♥ Fight club on täydellisyyttä, ja Jared Leto on vaan liian kuuma. okei tää poikkes ehkä aiheesta....kai. Ei mulla oikeesti oo oikeen mitään sanottavaa, tää on vaan tämmöstä sekavaa höpötystä. Lukijoita oli taas tullu lisää, kiitos teille ihanille jotka jaksatte katella näitä mun sekoiluja täällä :>

Pelkää en, 

siedän sitä tiedän sen.

Mutta kun katson sua,

mä olen tyttö hiljainen

 Sä kuljet vuosii laput silmil ni sä et nää mitään,

miten maailma sortuu sun jalkojen alta

Kaikki loppuu aikanaan,

ei kuolemakaan pidä mua paikallaan

sä kuljet vuosii laput silmil ni sä et nää mitään
miten maailma sortuu sun jalkojen alta
Read more at http://lyricstranslate.com/en/kipua-pain.html#0iqKCqM8b1TvDqkm.99

sä kuljet vuosii laput silmil ni sä et nää mitään
miten maailma sortuu sun jalkojen alta
Read more at http://lyricstranslate.com/en/kipua-pain.html#0iqKCqM8b1TvDqkm.99

Poison running trough my vains

 Oon tässä tajunnut et elämä on oikeesti aika jees. Aina ku vaan jaksaa ees hetken aatella sitä positiivisesti, mikä ei ainakaan mulle oo aina ihan niin helppoo, mut pitää nauttii niist hetkistä ku sen ymmärtää. Oon tajunnu että mulla on ihan oikeesti maailman parhaat ystävät, en olis mitään ilman niitä. Tai teitä/heitä, miten se pitää sanoo? anyway.

Varsinkin yhen kohdalla oon tajunnu pitkästä aikaa kunnolla miten paljon se mulle merkitsee. Ja oon osannu jopa pitkästä aikaa nauttii niistä hetkistä ku ollaan yhessä, silleen tosissaan. Vähän aikaa sitten se ei viel ollu niin, ja kaikki oli aika sotkussa. On kyllä vieläki, en mä sitä sano, mut luulen et tää on tästä ehkä paranemaan päin. Oon tajunnu mikä oikeesti merkitsee ja mitkä asiat pitää osata laittaa sivuun. Tiiät kyllä jos luet tätä että puhun susta, oot kovinkovin tärkee. ♥

En oikeen tiiä tosta koulusta enää, että meneekö se hyvin vai ei. Oon kyllä jopa käyny siellä tänä vuonna, mut kaikki on edelleen jotenki niin sekasin siellä. Ihmiset, paikat ja tavat. Ja muutaman viikon välein kaikki tuntuu aina muuttuvan. Toivottavasti tääki tästä vielä selkeytyis, koska en tiedä pystynkö olla tollasessa ympäristössä kauaa. Pää hajoaa.


Harvinaisen epäselvä postaus ilman mitää tarkotusta, en jaksa ees kuvia lataa koneelle. Lukijoita on tullu tosi monta lisää ihan yllättäen, kiva jos joku jaksaa tätä tuijotella! :)

Nyt oon siellä missä muhun ei voi koskeakkaan

Ei mulla muuta. Ei varmaan hetkeen tuu postausta, en tiiä. 

En vaan jaksa miettiä nyt yhtään mitään ylimäärästä.

Tear me apart but I dont care anymore

Eilisilta oli parasta ikuisuuteen. Children of Bodom ja mahtavassa seurassa, kiitos varsinkin Pinjalle. ♥ Keikka oli oikeesti melkeimpä parempi ku osasin ees oottaa, toi bändi on vaan ollu mulle jo 10 vuotta niin rakas. Musta tuntuu et ton keikan avulla sain jopa suljettua päässäni muutaman asian viimeinkin, ainaki toivon niin. Nyt tuntuu siltä.

Muuten tää viikonloppu meniki sit aikalailla jumitellessa, varsinkin tänään on ollu ihan kuolemafiilis. Ei oo koskaan varmaan tullu keikalla noin paljoo riehuttua :D Huomena pitäis koittaa mennä pirteenä taas kouluun, onneks vähä rennompi päivä kuitenki. Tuntuu et vatsalihakset ja pää ois repeytymässä irti mut ei se haittaa, kaikki oli sen arvosta.

'Cause they dont even know you

Mä tahdon ne ajatukset pois. Pois susta, kauas sinne missä ne oli silloin joskus. Silloin ku en tuntenu sua vielä kunnolla. En mä olis koskaan uskonut et tästä tulee mitään tällasta. Sä olit vaan yks muiden joukossa, usein toivon et olisit pysynytkin sellasena.

Sä olet niin kaunis että mua pelottaa

Mä en käsitä miks sun pitää taas tehdä tää mulle. Tai ehkä tää kaikki tapahtuu taas vaan mun päässä, mä en tiedä. Oon enää varjo siitä mitä olin silloin, ja silloinkin sä olit mulle liikaa.

Kaikki muuttuu mut mä pysyn tässä, sen mä oon luvannut. Ja tosissaan yritän mut tää ei voi mennä näin. Mä tahdon sut kokonaan tai en ollenkaan.

The moments died, I hear no screaming
The visions left inside me are slowly fading
Would she hear me if I called her name?
Would she hold me if she knew my shame?

There's always something different going wrong
The path I walk is in the wrong direction

 Your tears don't fall
They crash around me

I never wanted anything more than I want you now

Villasukkia. Huulipunaa. Kaljaa. Iskelmäradio.

Keikkakuume. Tatuoinnit. Liian monta tiskiharjaa, muutoksia. 

Aurinkoa. Kylmyyttä. Liian isoja neuleita ja hiusväriä.

Mustasukkaisuutta, päättämättömyyttä, lisää mustasukkaisuutta.

Liian paljon hymyä pohjalla, kilpikonna.

 

 

Nervous breakdown

Tällanen turhuus tähän väliin, melkein kuukauden postaustauko muutenki mut vielä en jaksa.

1. your Facebook profile photo 

2. a photo of you a year ago 

3. a photo that makes you happy 

näitä olis oikeesti miljoona. mut vaikkapa nämä ♥

4. a photo of the last place you went on holiday 

 eli siis Kuopiorock :3

5. a photo of you 

6. a photo that makes you laugh 

7. a photo of someone you love 

8. a photo of your favourite band 

Amaranthesta ja Crashdietista ei oo omia kuvia koska keikoilla kuvaaminen ois ollu mulle turhaa ku ei siitä olis tullu mitään :D

9. a photo of your family 

voisin lisätä tähän jonkun kivan jonotuskuvan, mutta ei mulla oo omia. enkä ala äitiä täälä esittelemään

10. a photo of you as a baby

ei ole :c

11. a photo of your favourite film 

Pitkä kuuma kesä ♥

 

12. a photo of you 

13. a photo of your best friend(s) 

 Iipa ♥

 Irene ♥

 Miro ♥

 Pinja ♥ (vähän saatoin lainata)

 Saana ♥ (ja ehkä vähän tätäkin)

 Sanna ♥ (....ja tätä)

 Tiia ♥ 

14. a photo of one of your favourite familymembers 

edelleenkää en äitistä tänne laita kuvia.

 

15. a photo of you and someone you love 

16. a photo of you at the last party you went to 

eipä oo edellisistä kuvia, mut tää on päättäreistä. Julia ♥

17. a drunk photo of you 

tällanen hillitympi....muut on sellasia et ei. ikinä. :DD

18. a photo of one of your classes 

en viitti tänne laittaa.

 

19. a photo of you on a school trip

ei mulla oo, mut tää on seiskalta koulun vessasta. saa kelvata :----)

20. a photo of something you enjoy doing 

 jonotus ja keikkailu ♥

 

21. a photo of you standing up 

22. a photo of your town 

 Tampere ♥

23. a photo of your friend as a baby 

eei ole

 

24. a photo of you that your hair looks nice in 

25. a photo of  a night you loved 

mulle tuli mieleen tasan yks ilta, ja siitä mulla ei oo kuvia. 8.6.2012, se koko päivä on ollu yks parhaista ikinä. ♥

 

26. a photo of your favourite weekend 

 15-18.7.2011 ♥ kaks Reckless Loven keikkaa ja paras seura ja huonoimmat jutut ♥

27. a photo of last summer

mun koneella ei oo oikeesti melkein yhtään kuvaa viime kesältä.. 

tää on ihan kesän alusta, 9.6. Mikko ♥

28. a photo of what you ate today 

29. a photo of you and someone that you find attractive 

tuolloin Olli oli vielä aivan helvetin kuuma. 2010 ♥

30. a photo of you when you were really happy 

söpö sovituskoppipissiskuva. tää on tammikuulta 2012, ja sillon musta alko pitkästä aikaa tuntuu et elämä vois ehkä joskus voittaa. Irene ♥