En jaksa miettiä pidemmältä mitä tässä on tullu tehtyä, ei varmaan mitään oleellista. Perjantaina menin pitkästä aikaa käymään äitillä ja viikonlopuks lähettiinkin sitten Tampereelle. Mentiin siitä suoraan mökille, oli ihanaa oikeesti vaan maata ja ottaa aurinkoa nyt ku on viimeinkin tarpeeks lämmin! Vituttaa vaan se etten saa itteeni minkäänlaista väriä vaikka kuinka makoilisin tuolla. Oli kiva olla kerrankin jossain muualla ku aina vaan kotona päin, ees muutaman päivän. Eikä ees haitannu vaikka melkein koko aika menikin lapsen vahtina, mä en tosin oo tän jälkeen mikää mato onkien ystävä...
Osaan pitkästä aikaa nauttia siitä että oon yksin kotona. Puran ajatuksia ja höpötän kissalle tyhmiä, koitan saada asioihin selvyyttä. Oon tullut siihen tulokseen et mun ei oikeesti pitäis ees yrittää kehittää ihmissuhteita, on tullu häsättyä taas liikaa ja pilattua kaikki. Ei mitään peruuttamatonta, mut mulla ei vaan oo mitään käsitystä miten jatkaa tästä eteenpäin. Haluisin niin paljon pyytää anteeks muutamalta ihmiseltä joita oon kohdellu väärin viime aikoina, oon ollu kärsimätön ja tyhmä. Uskon että jos luette tätä niin tunnistatte itsenne ja toivon että ette vihaa mua ihan hirveesti.
Never give it up never fall never drop
You gotta give it up to the beat of your heart
And if you don't we take it from the start
Going up to the top
Never stop
Never gonna fail if you fall you get up
You gotta give it up to the beat of your heart
And if you don't we take it from the start
Going up to the top
Never stop
Never gonna fail if you fall you get up
