Crashdiet
Oon kuunnellu Crashdiettia kunnolla vasta alle vuoden. Olin kuullu bändistä jo muutamaa vuotta aiemmin, ja tiesin niistä sen että alkuperäinen laulaja Dave Lepard (RIS) oli kuollut ja Olli Herman oli toiminut hetken bändin solistina. Kuuntelin muutaman biisin kun Dietit julkastiin Mötley Cruen lämppäriks Rockin Hellsinkiin 2012, ja tykkäsin paljon. Se mun kuuntelu kuitenkin vähän jäi, ja sitten tajusin kesällä siinä keikan aikana, että ei helvetti, tää on oikeesti se mitä oon ettiny! Musiikki on tyyliltään sleazea parhaimmillaan ja sanat iskee aina. Aloin sitte viime kesänä keräämään näitten levyjä itelleni ja kuuntelemaan enemmän ja enemmän, ja nyt voin sanoo näitten olevan mulle musiikillisesti se ykkösbändi. Oon nähnyt nää livenä kaks kertaa, Rockin Hellsingissä 7.6.2012 ja On the Rocksissa 20.2.2013. Seuraava keikka on tiedossa Sauna Open-airissa 9.6! :3
Reckless Love
Reckless Love on mulle oikeesti se ykkönen, aina. Vaikka Dietit onkin musiikiltaan enemmän se mun juttu, niin nää on muuttanu mun elämää niin paljon ettei ykskään bändi voi koskaan oikeesti mennä näiden ohi. Sillon kun Beautiful Bomb alkoi soimaan radioissa, vihasin sitä ihan helvetisti. Mun yks kaveri oli ihan rakastunu näihin, ja kuulin sitä biisiä pakostakin. Jossain vaiheessa aloin kai salaa tykätä, koska muutamaa kuukautta myöhemmin näillä ois ollut keikka Kesäloma Expressissä Hämeenlinnassa ja en päässyt sinne ja suunnilleen itkin. Seuraavalla viikolla siitä julkaistiin Romancen video, ja siitä se oikeesti lähti. Tuijotin sen videon varmaan 12 kertaa läpi putkeen, ja olin niin rakastunu. Siihen perään katoin kaikki haastikset, livevedot ja kaikki mitä youtubesta löytyi. Parin kuukauden päästä pääsin ekan kerran keikalle, enkä oo varmaan koskaan ollu niin onnellinen. Oon käyny nyt kolmen vuoden aikana 13 keikalla. Oon löytänyt näiden kautta elämääni niin paljon sellasia ihmisiä, joita en ois koskaan muuten tavannut ja keitä ilman en vois elää, etten pysty ees ymmärtämään. Tää bändi vaan ihan tosissaan muutti kaiken. ♥
Hardcore Superstar
Tää on kanssa sellanen bändi mitä ensin vihasin. Mut sit nääkin julkastiin Rockin Hellsinkiin ja aloin kuuntelemaan näitä, ja se oli siinä. Rakastuin heti ihan täysin. Ootin näiden näkemistä ihan liikaa, mutta ite keikka mulla menikin sit melkein kokonaan ohi, osittain sen takia että hukkasin muutaman kaverin sinne 10 000 ihmisen joukkoon, ja toiseks Nikki Sixx seisoi siinä lavan reunassa. Muistan kuitenki sen verran, että keikka oli mahtava. Koko kesä meni oikeestaan kuunnellessa näitä. Oon nähnyt nää kerran kesän jälkee, 29.3.2013 Pakkahuoneella. Toi keikka oli mahtavin ikinä, en pysty vieläkään ymmärtään. 23 tunnin jonotus pakkasessa, paras seura, paskat jutut ja mahtava bändi. Seuraava kerta olis sitten 9.6, en jaksa odottaa ;__; !!
Mötley Crue
Oon kuunnellu näitä ihan skidistä asti enemmän ja vähemmän, kiitos äiti. Nää palautu enemmän mun mieleen joskus vuonna 2011 keväästä, ja siitä asti nää on pysyny ihan kärjessä koko ajan. Sen lisäks että näiden musiikki on täydellisyyttä, Nikki Sixx on mulle esikuva. Sen tarina on inspiroivin ja rohkasevin mitä vaan voi olla. Biisien sanotukset on aika pitkälle siitä samasta aiheesta, mut mikäs siinä jos osaa kirjottaa. Ja löytyy sieltä aivan helvetisti niitä missä on oikeesti jotain sanomaakin. Oon nähnyt Mötleyn kerran, viime kesänä. En voi oikeen sanoo siitä keikasta muuta, ku että oli siistiä nähä nää, mut ei toimi enää livenä. Nythän Mötley on lopettamassa tän kiertueen jälkeen (taas kerran), mut henkilökohtasesti toivon että nyt se olis oikeesti tässä. Nää pysyy aina yhtenä isoimpana bändinä mun elämässä, ja nää on muuttanu mua ihmisenä niin paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti