Save me from this madness

Viikon aikana on taas tapahtunut paljon, melkeimpä liikaa. En osaa taas käsitellä asioita. Tajusin miten pienestä kaikki voi oikeesti olla kiinni, miten äkkiä kaikki voi olla loppu. Jos oon jotain tästä viikosta oppinu niin sen ettei pitäis luovuttaa, ikinä. Vaikka oonkin taas ihan rikki, yritän ees uskoo siihen et nyt on tulossa jotain parempaa. Vihaan sitä että musta ollaan huolissaan, vaikka itse mä oon senkin aiheuttanut.

I tear my heart open, I sew myself shut
My weakness is that I care too much
And my scars remind me that the past is real
I tear my heart open just to feel

 I can't help you fix yourself
But at least I can say I tried
I'm sorry but I gotta move on with my own life

Turha postaus mut ei mulla oo oikein sanottavaa. Tuntuu että pitäis laittaa tää blogi taas tauolle, en tiedä. Katotaan mitä käy. Kesä tulee olkaa ihmiset onnellisia :---) !