Takes a pill to make it disappear

Miltä sillon tuntuu, kun ei oikeesti tunnu yhtään miltään? Mä en tiedä onko tää hyvä, vai huono. En osaa päättää sattuuko vai ei, onko oikeesti hyvä olla vaiko ei. Haluan olla yksin, ja silti hajoan jos oon hetkenkin rauhassa. Pelkään itteäni, eikä se oo koskaan ollu hyvä merkki. Mun ei pitäis antaa itteni vajota. Tai ehkä se ei ookkaan enää mun päätettävissä?

Jos kaikki olis oikeesti hyvin, ei se tuntuis varmaan normaalilta. Ei se tuntuis ees oikeelta, en pystyis olla. Ja kuitenkin pelkäisin liikaa sitä hetkeä, että se kaikki kaatuu taas päälle. Ja nyt kun se taas oikeesti tapahtuu, kaikki tuntuu pikkuhiljaa romahtavan, en silti tiedä miten olla. Vaikka oon ollut tässä tilanteessa niin monesti ennenkin. Ja vaikka mulla olis tällä hetkellä kaikki, minkä takia olla onnellinen. Pelkään sitä, koska on oikeesti se viimeinen kerta kun annan tän tapahtua, kaiken kaatua. Koska mä en oikeesti enään pysty pitämään itseäni kurissa, ja silloin se on oikeesti ohi. 

Tavallaan kaipaan sitä kaikenaikaista ahdistusta, pelkoa ja epätoivoa. En mä osaa elää enää muutenkaan. 

 I don't know what you've been goin' thru
It's been great I surely will miss you
But I don't need no sympathy from you
It's so frightening when dreams do come true

Standin' on the verge of insanity
Standin' on the edge of being free
Standin' on the verge

 I confess I can't remember what's true
Out of sight, out of mind that won't happen to me n' you
Same old situation
Sad but true