My love is like a fucking disease

Oon ollut viimesen viikon oikeesti vaan kotona, ja tajusin nyt vasta miten paljon tässä on päivät menny eteenpäin. Tuntuu että oisin mukamas koko ajan tehnyt jotain mut tarkemmin ajateltuna en ole. Täällä on koko ajan ollut ihmisiä piristämässä ja illat on olleet aika...mielenkiintosia. Nyt vois tosissaan alkaa ryhdistäytyy tän kaiken kanssa ja palauttaa esim. normaalin vuorokausirytmin. Mitä nyt taas tänäänkin menin aamulla kaheksalta nukkumaan ja heräsin siinä puoli viiden aikoihin. Huomenna jatkuu koulu, jos sillä sais vähän rytmitettyä.

Oon viimeaikoina huomannut sen miten paljon kaikki vanhat asiat vaikuttaa edelleen mun itsetuntoon ja käyttäytymiseen. En uskalla sanoa asioita suoraan, pelkään että romahdan. Tiedän ettei tästä tuu mitään jos vaan ajattelen samat asiat sata kertaa päivän aikana, enkä tee niille mitään. Vihaan ihmissuhteita, koko ajan turhaa draamaa pään sisällä.

 Mulla ei taaskaan ollut mitään järkevää sanottavaa, heittäkää mulle haasteita tai postausideoita. Toteuttaisin niitä oikeesti mielelläni :3

Cut my life into pieces
I've reached my last resort
Suffocation
No breathing
Don't give a fuck if I cut my arm bleeding

Do you even care if I die bleeding
Would it be wrong
Would it be right
If I took my life tonight
Chances are that I might